Sulkapalloa

Sulkapallo on yksi niistä peleistä. Mitkä muistan kesästä. Mitkä muistan mökiltä. Sulkapallo muistuu mieleen kun aurinko häikäisee. Tai kun jotakin joutuu katolle. Kun tyynellä kelillä tulee se yksi tuulenpuuska kun joka saa lukemasi lehden läpättään. Sulkapallomailat löytyy kun kaivelee talven jäljiltä varastojaan.

Sulkapalloa on tullut mätkittyä koko pieni ikä. Meitäkin muksuja kun ollut useampia, niin aina on löytynyt pelikaveri. Sitten kun ikää ja kokoa kasvoi oli äitimme hyvinkin hanakka pelikaveri. Kodissa, minkä minä muistan lapsuudenkotinani, oli takapihalla ihan oma sulkapallokenttä. Ja vaikka kenttä oli havumetsän siimeksessä, ei se peli-iloa haitannut. Sammaleisella nurmella havunneulasten seassa kirmattiin avojaloinkin. Verkonkin oli isä meille asentanut.

sulkapallo

Sulkapallo on monipuolinen laji. Laji sopii kaikenkuntoisille ja tasoisille aloittajille. Kun yrität pysyä pallon perässä, lisää se liikkuvuutta ja reagointikykyä. Kiivas peli stoppeineen vahvistaa luitakin. Pelikunnon parantuessa, kehittää se jopa voimaa ja kestävyyttä. Ja mikä mukavinta, sulkapallo on sosiaalinen peli.

En tiedä, että pitäisikö sulkapallosta opiskella sääntöja ja tekniikkaa ihan jonku opissakin. Ehkä joskus vielä, nyt on varmastikkin vielä liian aikaista moista miettiä. En oikeestaan koskaan ole pelannut sulkapalloa liikunnan vuoksi tai lähtenyt salille pelaamaan. Se on ollut hauskaa, perheen kesken ja yleensä omalla pihalla. Asia on saamassa uuden ulottuvuuden, työpaikkaliinkuntana. Meillä on nimittäin työpaikalla pieni juhla/liikuntasali, jota päätimme alkaa työkaverin kanssa hyödyntämään sulkapallon merkeissä. Kerran viikossa jos saisimme aikaseksi tunteroisen pelailtua, unohtamatta venytellä. Jos joskus toteuttaisimmekin ajatuksia ja suunnitelmia. Etteivät aina jäisi vain puheitten tasolle. Nyt meitä on kaksi toisiamme innostamaan.

Ja me jopa aloitettiin tää homma jo tän viikon torstaina! Mä tykkään. Tosin tää meijän sali ei ole oikein sulkapalloon tarkoitettu, mutta kun siivosti pelataan niin pystytään täälläkin pelaamaan. Olemme kohtuullisen samantasoisia pelaajia, joten kumpaakaan ei toisen huonous alkanut tympimään ja aika meni siivillä, eli vissiin hauskaakin oli. Kiitos Laura peliseurasta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *