Aikaa itselle

Mä pidän tästä lähin yhden mä en tee mitään päivän, kerran viikossa. Siis vietän päivän rötväten tai hetken mielitekojen mukaan. Oli se sitten yksi päivä viikonlopusta, jolloin saa rentouduttua oikein olan takaa tai sitten vaan yksi ilta viikossa töitten jälkeen.

Ilman aikataulutettuja menoja. Ilman itse määrämiäni velvotteita. Ilman itseni pakottamista yhtään mihinkään. Jos ei huvita mennä salille tai pestä pyykkiä, niin en pese tai mene. Jos taas tulee inspiraatio ihan ilman suunnittelua singahtaa lenkille, niin sinne sitten.

Tänään oli päivä. Joka alkoi rennon letkeesti ja päätin ettei sen fiiliksen tarvi muuttua siitä. Ajatellasseni velvollisuutta ulkoilla, koska se on terveellistä, hautaudun sohvaan vaan syvemmälle. Kun taas mietin mitä oikeesti tahdon tehä kun ei mitään tarvis tehä, niin painelin ulos 🙂

En ole koko viikkoon ollut näin aktiivinen ja energinen mitä tänään olin. Painelin ulos ja kaikki nautti…

mau aamulla

Voiko viikonloppu huonosti alkaa ku herään tämän näyn kanssa. Tyyppi nojailee mun polveen ja hurisee niin että varpaissa asti tärisee.

minun takaprofiili

Oon fiilistelly mun kroppaa lisäkiloista huolimatta. Isoja muutoksia vuoden aikana. Varmaan kuukautiskierto siin vaiheessa että kaikki tuntuu hyvältä. Varsinkin takaprofiili miellytti niin hirmusesti, että piti oikein kuva ottaa ja tarkistaa, että näenkö saman myös kuvasta.

Skippasin tänään salin, vaikka olin suunnitellut sinne meneväni, koska sulkaiset ja karvaiset rakkaat haluavat nauttia kanssani keväästä ja minä tuoreesta supersalaatista, suoraan kotipihalta kerättynä.

omenapuu

Hemmo Havun poika on kiltti kukko ja turvaa ja ohjaa hyvin akkalaumaansa pitkin pihapiiriä.

kanat

papu

Papun pallolla on pitkä historia. Aikoinaan Papun koirakaveri ”isoveikka” leonbergi Tito, oli kova pallohullu. Asuimme tuolloin Itä-Helsingissä. Aina lenkillä Tito hinkui yhteen puskaan lenkkimme varrella. Lenkki toisen jälkeen mietin että mitähän makkaraa sinne on viskottu ku ahne koirani sinne halusi väkisin. Monia lenkkejä myöhemmin myönnyin ja päästin koirani sukeltamaan ruusupuskaan. Voi sitä onnen määrää kun hän haki tämän nahkaisen jalkapallon ja kantoi arteensa kotiin asti. Vasta paljon myöhemmin huomasin että pallo oli erään koulun omaisuutta, mutta jo ollessaan puskassa kaukana kyseisestä koulusta. Mustankiven ala-aste, ette tiiä miten arvokas pallo on nykyiselle hatijalleen. Onhan se isoveljeltä perinnöksi jäänyt aarre, jota Papu pienestä riekaleesta kantaen tuo vuodesta toiseen potkaistavaksi.

vuohenputki

Kevät taas täällä ja villit herkut taas pian parhaimmillaan. Eka vuohenputkisato kerätty talteen tänään <3

kurre kooste

Sri Lankan ystävämme Orkku ja Skurre pääsivät kevät postaukseen mukaan. Koska tulivat mun mediatiedostossa vastaan uudestaan ja uudestan tyrkylle. Samalla muistuttamaan että Sri Lankan postaukset on vielä kirjoittamatta. Ja tulee näitten tyyppien kattelusta kyll tosi veikee fiilis.

Olipa ihana päivä kaikkien ikävien aatosten keskellä. Minun piti kirjoittaa teille naistenpolin kirjeen tuomista tuntemuksista, mutta en halunnut mieltäni madaltaa tänään ikävillä ajatuksilla, kun olin ne saanut jätettyä taka-alalle. Mutta se tietää vaan että palaan asiaan lähipäivänä.

Terkuin Kaisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *